Haaveita ja niiden toteuttamista

Niin se vaan meni taas päivä töissä ja aamulla uudelleen... Hyvässä porukassa on mukava työskennellä, vaikkei itse ala oiskaan ihan nappivalinta- näin se vaan on. : )
Tahtoisin tosissaan joskus opiskella itsekkin hoito-alan ammattilaiseksi, suuntautuen vanhustyöhön. Tällä hetkellähän toimin sairaala-apulaisena tuossa meidän keskussairaalan ortopedisella osastolla. Eli työnkuvaan kuuluu se että siivoan ja petailen sänkyjä sekä huolehdin siitä että potilaat saavat murua rinnan alle. Eikä tässäkään hommassa mitään varsinaista vikaa ole, tahtoisin vaan tehdä sairaiden ihmisten vuoksi jotain... enemmän. Varsinkin ollessani vanhusten palvelutalolla hetken aikaa viime vuoden puolella, huomasin kuinka antoisaa on jakaa sitä mieletöntä lähimmäisen rakkautta jollekulle, joka sitä osaa arvostaa. Tarjota auttavaa kättä sitä tarvitsevalle ihan tavallisten arjen rutiinien suorittamisessa ja huomata kuinka kiitollisia ollaan siitä ojennetusta kyynärvarresta, joka jo haurasta ihmiskehoa kannattelee ettei tämä kaatuisi ja menisi rikki.

Lenny Kravitz näytteli roolia "nurse John" elokuvassa precious (on muuten oikeasti todella hyvä pätkä!)

Me muutetaan! Joo, nyt se on siis lyöty lukkoon! : ) Kaustiselta löytyi tuo ihana mummonmökki, josta tulee meidän uusi koti. Laittamista siinä on ulkopuolelta vielä, maalia pintaan + jotain muuta pientä. Pihaa täytyy siistiä ja laittaa, mutta siinähän se kesä töiden ohella menee lepposasti. Ensitöiksi täytyy rakentaa koirille aivan oma tarha! Pösö, joka verkon takana ahdistuu, saa tuon meidän nykyisen koirankopin kanssa aivan oman paikan heti porstuan vierestä ja viettää ulkona olo aikansa siinä ketjun nokassa tekemässä sitä, missä se on ihan selkeästi parhaimmillaan- vahtimassa! Ettäs tiedättekin te kutsumattomat vieraat, teidät on nähty!
 ; )

Punainen tupa... <3 Ja perunamaa?

Hupsis...

Vähän on taas blogin päivittely päässyt unohtumaan... :)
Aloitin uudessa työpaikassa tuossa helmikuun puolella ja kaikki energia on mennyt töissä kulkemisen ja vapaa-ajan välillä tasapainotellessa. Nyt kun alkaa rutinoitumaan tuohon n.70km työmatkaan niin jaksaa keskittyä jo muuhunkin!
Muuttokin ois suunnitelmissa ja ollaan katseltu vuokralle pientä omakotitaloa tms. ja nyt vois olla, että ehkä se oikea on löytynyt! Lisää myöhemmin, kun asia varmistuu.

Koirien kanssa on mennyt aika töitten ulkopuolella aika lailla täysin, vetohommia ja muuta ulkoilua. Kelkasta ollaan siirrytty jo pyörään ja Loppiksella ainakin on täys työ opetella pyörän vierellä juoksemaan. Ei pieni mies voi ymmärtää, miksei täydessä vauhdissa alamäkeen mentäessä saa juosta eteen... Ja sori niille lenkkeilijöille, joiden takapuoli joutu kärsän hyökkäyksen uhriksi sillä Tessun ensimmäisellä pyörälenkillä... ;)

Jos nyt tuo talohomma natsaa, niin suunnitelmissa olis vielä neljäs koira. En oikein osaa päättää, tahtoisinko toisen malamuutin vai oisko se kuitenki se paimenkoira?? Vaihtoehtoina ois tervu, aussi tai ihan sitte se muutti.

Nyt täytyy painaa pää tyynyyn, huomenna loppuu töissä rauhallinen jakso ja alkaa taas pää kolmantena jalkana juokseminen! (eli ei jää sitä ylimäärästä aikaa istua kattomassa hoitajien kanssa koirakuiskaajaa)

Tässä vielä tähän loppuun <3